Kondrodystrofia CDDY

Suomen Kennelliitto on 1.12.2024 alkaen antanut IDD-lausuntoja beagleille. IDD kuvaa, onko koirilla, joiden selkärangat on röntgenkuvattu, kalkkeutuneita välilevyjä. Ottaen huomioon, että CDDY:tä esiintyy todennäköisesti kaikissa rodun yksilöissä, ei katsota tarpeelliseksi testata CDDY-geeniä muilla yksilöillä kuin niillä, joiden röntgentulos on IDD0 (puhdas), K0 (0 nikamien välistä kalkkeutumista).

Kun IDD-tuloksia on kerätty riittävä määrä, voidaan niiden perusteella arvioida kalkkeutumien esiintyvyyttä ja merkitystä rodussa. IDD-lausunnot ovat uusi työkalu selkäongelmien leviämisen estämiseen.

Lisätietoa Kennelliiton sivuilla https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/beagle-idd-selkalausuntoja-saavien-rotujen-listalle-joulukuusta-alkaen

Vuonna 2019 geenitutkijat löysivät retrogeenin FGF4, joka aiheuttaa koirilla lyhyitä jalkoja. Retrogeeni löytyy kahdesta eri kromosomista 18 (CDRY) ja 12 (CDDY). Kun retrogeeni löytyy kromosomista 18, se aiheuttaa koirilla lyhyitä jalkoja. Kun retrogeeni löytyy kromosomista 12, se ei vain lyhennä jalkoja, vaan se voi myös aiheuttaa selkärangan nikamien välisten levyjen rappeutumista. Retrogeeni on hallitseva, mikä tarkoittaa, että jopa yksi retrogeenin kopio lisää välilevytyrän (prolapsus nuclei pulposi) riskiä selkärangassa.

Retrogeeni kromosomissa 12 löytyy monista koiraroduista. Lyhytjalkaisia ​​koiria pidettiin aiemmin kondrodystrofisina, mutta nykyään vain sellaisia ​​rotuja, joissa on yksi tai kaksi kopiota retrogeenistä FGF4 kromosomissa 12, kutsutaan kondrodystrofiseksi. Beagle on yksi näistä roduista.

Vuonna 2023  Suomen Beaglejärjestön jalostusjaostossa kiinnitettiin asiaan huomio.
Julkaistujen tutkimusten perusteella retrogeenin esiintyminen kromosomissa 12  näytti olevan hyvin yleinen beagleissa. Jotkut julkaisut raportoivat jopa 100 prosentin levinneisyydestä. Rodussa retrogeeni ei esiinny kromosomissa 18 ollenkaan.

Jalostusjaosto päätti tehdä pienimuotoisen tutkimuksen retrogeenin esiintymisestä kromosomissa 12 (CDDY) Suomen beagleissa.

Joukko beaglen omistajia selvitti koiriensa CDDY status geenitestillä. Koirat valittiin siten, että otokseen kuului eri sukuisia ja molempia sukupuolia olevia sekä isompi- että pienempikokoisia koiria. Kun tulokset saapuivat, vahvistui että retrogeenia ei löytynyt koirissa lainkaan kromosomissa 18 mutta kaikilla oli kaksinkertainen kopio kromosomissa 12. Myöhemmin jalostusjaosto sai tietoonsa koiran, jolla oli vain yksi kopio retrogeenistä kromosomissa 12. 

Jos kaikki tai lähes kaikki rodun koirat ovat homotsygootteja retrogeenin suhteen, sitä on käytännössä mahdotonta eliminoida rodusta jalostuksen avulla. Edes ulkomainen tuonti auttaisi, riippumatta siitä mistä maasta uutta verta tuodaan. Ainoa tapa hävittää retrogeeni olisi risteytys, mutta se kuulostaa kaukaiselta ajatukselta beaglen tapauksessa.

Jos olisi ollut viitteitä siitä, että beagle-populaatiossa oli koiria, jotka olivat puhtaita retrogeenin suhteen, se olisi saattanut houkutella jalostusvalintoihin, jotka perustuisi retrogeenin puuttumiseen metsästysominaisuuksien sijaan. Tämä merkitsisi väistämättä tehollisen populaation koon dramaattista pienenemistä ja vaarantaisi vuosikymmeniä kestäneen metsästysominaisuuksien jalostuksen.

Suomen beagleilla esiintyy jonkun verran selkäongelmia – samoin kuin lyhyitä ja käyriä etujalkoija. Selkäongelmat eivät ole yleisiä, mutta kun selkävaivoista kärsivät koirat eivät kestä metsästystä, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Koska retrogeenin esiintyvyys on tiedossa, on viisasta huomioida päältä päin näkyvää, toisin sanoen ulkomuotoa. Koiria, joilla on selkäongelmia tai lyhyet ja käyrät etujalat, ei tule käyttää jalostukseen. Näin on tehty ennenkin, eivätkä selkäongelmat näytä yleistyneen huomattavasti.
Jos FGF4-retrogeeni aina aiheuttaisi beaglekoirilla välilevytyriä, beagle rotuna olisi kuollut sukupuuttoon aikoja sitten.