Pennun terveydenhoito

Juhani Hirvensalo:

Loishäädöt    Takaisin ylös

Vaikka narttu olisikin matolääkitty ennen astutusta, huolellinen kasvattaja antaa pennuille matokuurin ennen luovutusta. Tästä huolimatta uuden omistajan on hyvä uusia lääkitys parin ensimmäisen viikon aikana. Eri tehtailla on erimerkkisiä ja vaikutukseltaan erilaisia valmisteita. Tavallisesti yleisesti ennakkoestävänä ja ilman matojen tai niiden munien toteamista annettava lääkitys on kohdistettu erilaisia 'pyörömatoja' vastaan.

Lääkitys on hyvä uusia pennun ollessa muutaman kuukauden ikäinen ja sen jälkeen esimerkiksi kerran vuodessa. Jos pidetään yhdessä useampia koiria samoissa tiloissa tai ne saavat liikkua vapaasti 'kylässä', on niillä suurempi mahdollisuus saada saastutus toistuvasti uudelleen.

RokotusTakaisin ylös

Penikkatauti ja tarttuva maksatulehdus muistuttavat toisiaan ja usein sekoitetaan keskenään, koska ne ilmenemisoireiltaan, vaarallisuudeltaan sekä tarttuvaisuutensa vuoksi ovat samankaltaisia. Kumpaakin on viime vuosina ilmennyt melko vähän Suomessa, mutta juuri sen vuoksi on syytä olla varuillaan. Vähäisestä esiintymisestä on ollut seurauksena, että rokotusta on lukuisissa tapauksissa laiminlyöty. Siitä taas seuraa, että taudin puhjetessa se leviää nopeasti ja laajalti suojattomassa koirakannassa.

Rokotusta ei tavallisesti suoriteta ennen kuin kolmen kuukauden iässä, koska nuoremmalla suojasta tulee vajavainen. Toinen rokotus on suositeltu annettavaksi vuoden kuluttua ja seuraavat vähintään kolmen vuoden sisällä edellisestä. Mikäli paikkakunnalla tiedetään esiintyvän näitä epizootioita, on syytä uusia tuoreempikin rokotus. Useimmat eläinlääkärit käyttänevät tavallisesti valmisteita, joissa ovat molemmat taudinaiheuttajat yhdessä rokotteessa.

PARVOVIRUS-tartunta, joka voi olla pennuille ja vanhuksille kohtalokas, mutta myös kaikenikäiset ovat vaarassa ilman suojaa. Emo on hyvä rokottaa ennen synnytystä. Suositeltavaa olisi rokottaa pennut viikonpäivät ennen luovutusta. Rokotus on syytä uusia noin kuukauden parin kuluttua.

RABIES eli raivotauti, vesikauhu tuli maahamme 1988. Rokotus sitä vastaan on pakollinen metsästyskoirille ja yleensä virallisiin kenneltilaisuuksiin, kuten näyttelyihin jne. Rokotus on oltava kuukautta vanhempi. Se on uusittava vuoden kuluessa, jos ensirokotus on tehty alle vuoden iässä. Vanhemmilla uusinnat on tehtävä alle kahden vuoden kuluessa.

Beaglen korvatTakaisin ylös

vaativat tavallisesti vähän hoitoa. Olisi kuitenkin syytä silloin tällöin tarkistaa, että korvakäytäviin ei ole kertynyt likaa. Mikäli sitä on, on pyrittävä poistamaan se varovaisesti pyyhkimällä kuivalla pumpulitukolla. Jos kuitenkin korvanlehti tai korvakäytävä punoittavat tai jos se on kostean eritteen peittämä taikka eritoten jos koira aristaa korvaansa, on ainakin sellaisen koiranomistajan, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta asiasta, viisainta heti kääntyä eläinlääkärin puoleen. Aihetta asiantuntevan hoitoon on myös aina, jos koira raapimalla korvaansa tai pitämällä päätään kallellaan ilmaisee korvasärkyä. On syytä muistaa, että hoidettukin korvatulehdus uusii hyvin helposti puhumattakaan hoitamattomasta tai vaillinaisesti hoidetusta. Vaikka beagle ei tunnu olevankaan erikoisen herkkä tällekään vaivalle, esimerkiksi uiminen lisää kesäaikaan vaaraa tuntuvasti.

SilmätulehduksetTakaisin ylös

ovat myös uhkaamassa koiriamme. Onneksi vaiva paljastaa itsensä helposti ja on niin näkyvä, että hoidon aloittamisessa ei tavallisesti viivytellä tarpeettomasti. Beaglen silmäsairauksiin on syynä useimmiten ulkoiset tekijät. Joillakin yksilöillä silmät saattavat olla tavallaan liian suuret ja suojaamattomat, liian ulkona rotumääritelmään verrattuna. Silloin varsinkin ennen lumentuloa heinikko ja muu alakasvillisuus saattaa helposti aiheuttaa vaurioita erilaisten haavautuminen muodossa. Hyvin yleisesti alkusyksyllä keräytyy koiran silmiin varsinkin vilkkuluomen alle erilaisia roskia varsinkin heinänsiemeniä. Seurauksena on turvonneet vilkkuluomet ja vuotavat silmät. Metsästä tultua onkin syytä tarkistaa silmät ja aiheen ilmetessä poistettava roskat. Tarvittaessa on annettava lääkehoitoa erilaisten silmävoiteiden tai tippojen avulla. 

KynnetTakaisin ylös

Rotumääritelmän mukaan oikeamuotoisessa, kootussa, 'kissankäpälää' muistuttavassa beaglen tassussa pitäisi olla voimakkaat lyhyet kynnet. Sellaiset kuluvat yleensä sopivasti jos koira saa tarpeeksi ja sopivan kovalla ja karkealla pohjalla tapahtuvaa liikuntaa. Käsitykseni mukaan beagleissamme on kuitenkin melko paljon suhteellisen ventovuohisia sekä hajavarpaisia ja samalla usein myös pitkäkyntisiä. Ne esiintynevät näyttelykehissä ani harvoin arvostelulipukkeissa olevista maininnoista päätellen. Joka tapauksessa ylipitkät kynnet on syytä tarvittaessa lyhentää. Toimenpide vaatii siihen tarkoitetun leikkurin.

Beaglen karvapeite ei vaadi trimmausta, mutta säännöllisen harjaamisen avulla saadaan irtonaiset karvat poistetuksi ajoissa, niin että ne eivät tule siivouksessa niin runsaasti harmiksi. Joskus on aihetta pestä koira. Silloin on käytettävissä erityisesti siihen tarkoitukseen sopivia shampoita, jotka helpottavat toimenpidettä ja parantavat tulosta. Liian usein tapahtuvaa pesua on syytä kuitenkin välttää. Jos koiralla on syöpäläisiä, on käytettävä erikoisshampoita. Koiran ihonhoidosta puhuttaessa ei ole syytä unohtaa kesäisin Etelä- ja Itä- Suomessa esiintyvää punkkia. Niille, jotka eivät sitä tunne, ei tarkempi kuvaus liene tarpeenkaan. Koira ei voi niitä raapimalla poistaa kokonaisina yhtä vähän kuin ihminenkään mekaanisesti kokonaan irrottaa kuin aivan punkin ihollaolon loppuvaiheessa, jolloin se itsekin jo on valmis pudottautumaan pois. Seurauksena väkivaltaisesta irrottamisesta on punkin suuosien jääminen ihoon, ja siitä taas kehittyy melko ilkeä tulehduspesäke. Käytännössä lienee tehokkain keino poistaa punkki 'hukuttamalla' se rasvaan, esimerkiksi peittämällä se voilla. 

Hampaiden hoitoTakaisin ylös

Hyvin monilla koirilla esiintyy hammaskiveä. Vanhoilla koirilla se lienee lähes normaalia. Syy lienee ihmisen tarjoaman ruoan laadussa ja ateriointitavoissa. Koiran hampaiden harjaamista käyttäen erikoisesti siihen tarkoitettuja harjoja ja jopa hammastahnoja, suositellaan 'asiantuntijoiden' keskuudessa. Itse en katso voivani olla toimenpidettä suosittelemassa, kun on kyseessä beagle. Jokin raja koiran inhimillistämisessäkin pitää olla. Mutta jos koiralla on runsaasti hammaskiveä, ja siitä tai muista hammasvioista aiheutuu koiralle havaittavaa vaivaa, on luonnollista mielestäni hakea asiallista hoitoa.

AnaalirauhastulehdusTakaisin ylös

ilmenee aluksi siten, että koira vetää peräpäätään maata pitkin. Koiran peräaukon molemmin puolin on pussimaiset muodostumat, joihin rauhaset erittävät voimakkaasti haisevaa eritettä. Joskus näiden pussien suut tukkeutuvat ja seurauksena siitä tai muista syistä anaalirauhaset eli oikeammin pussit tulehtuvat. Seurauksena on kutinaa ja pahimmassa tapauksessa märkiminen ja jopa avanne. Mikäli oireita ilmenee, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen avun saamiseksi.

RuokintaTakaisin ylös

Ruokinnasta saatavat ohjeet ja neuvot ovat uskoakseni jokaisen koiranomistajan saatavilla eri kirjoista ja mainoksista. Mutta muutama lyhyt toteamus ja kommentti lienee paikallaan tässäkin yhteydessä.

Ruokahalu, siis nälän tunne, koiralle fysiologisesti tulee kahden- kolmen vuorokauden kuluttua edellisestä täydestä ateriasta. Silloin se syökin sitten aidosti koiran tavalla hotkien hyvällä halulla. Kuulen voimakasta protestointia, että ei koiraa saa kiusata näin harvoilla aterioilla. Olkoon, mutta sitten ei pidä kertoa huonosta ruokahalusta, jolloin koira ei syö totutulla aamu- tai ilta-aterialla vaikka mitä tarjoaisi. Eiköhän nälkä sittenkin ole paras ruokahalun lääke. Vaikka pentu tarvitseekin kolme, neljä ateriaa päivässä, aikuinen tulee hyvin toimeen yhdellä tai korkeintaan kahdella aterialla. Ellei tarjottu päivän ainoa ruoka maistu, se maistuu seuraavana iltana. On syytä muistaa sanonta: Mies päivän, koi- ra viikon paastoaa samalla vaivalla.

Koirille on nykyisin tarjolla hyvin monia ja erilaisia erikoisruokia. Mielestäni vasta sitten, kun perheestä tulevat ruoanjätteet eivät riitä, on aiheellista turvautua ostoruokaan. Kun hyvin voimakkaasti maustetut ja jotkut raakoina syötävät runsaskuituiset kasvikset jätetään pois, muut tähteet ovat hyvää koiranruokaa. Elleivät perheen ruokatottumukset ole äärimmäisen yksipuoliset ja yksitoikkoiset, ravinnon monipuolisuus tulee samalla turvatuksi. Oikean ihmisruoan koostumus turvaa myös välttämättömät aineet jätteissä koiralle. Vain pienet pennut ja kantava tai imettävä narttu vaatinee vitamiinien, kivennäisten, hivenaineiden ja ehkä valkuaisten ja rasvan lisäämistä. Mutta eiköhän sama pätene ihmisellekin. Vitamiinivalmisteiden jokapäiväinen käyttö on mielestäni monesti syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Kuinka sitten koira saadaan syömään erilaisia jäteruokia, ratkaistaan ensimmäisten kuukausien aikana pennun ruokavaliolla. Kun se heti alusta tottuu syömään leivän- kannikat, juuston kuoret, puhumattakaan esimerkiksi sellaisesta herkusta kuin raaka silakka tai sian rasva ja nahka tai naudan tali, se säilyttää oikean ja monipuolisen ruokavalion loppuun saakka.

Luiden antoa koiralle pitäisi joidenkin mielestä välttää. Onkin totta, että esimerkiksi kovat kyljyksen luut tai aikuisen kanan putkiluut ovat todella vaarallisia. Samoin voivat suuret määrät kerralla niihin tottumattomalle, mutta niitä suurella halulla syövälle koiralle koitua vaaraksi. Mutta sopivat luut pienissä erin, varsinkin rustoluut, naudan häntänikamat jne. ovat pätevä vaihtoehto hammaskiven estämiseksi, ellei halua harjata koiransa hampaita.Takaisin ylös