Olen melkein sanomaton

Aiheet jotka eivät sovi muiden katekorioiden alle.

Valvojat: Titi Rolin, ansa

Vastaa Viestiin
KeijoN
Viestit: 770
Liittynyt: Ti 04.10.2005 11:57
Paikkakunta: Laukaa

Olen melkein sanomaton

Viesti Kirjoittaja KeijoN »

ok
Viimeksi muokannut KeijoN, La 07.01.2017 23:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Corner
Viestit: 722
Liittynyt: Ti 27.11.2007 14:55

Viesti Kirjoittaja Corner »

Sen verran on minultakin kyselty kyseistä tapausta että kommentoin omalta osaltani. Meidän perheessä yhden ihmisen mieleisin harrastus on jalostaminen. Kahden mieleisin harrastus on metsästys. Kokeissa käyminen ei ole kenenkään meidän perheen jäsenen ykkösasia, harrastus kyllä.

Olemme useita meille sopimattomia koiria laittaneet eteenpäin. Ne on saaneet aktiivisen hyvän elämän, paremman kuin meillä kun olisivat "sopimattomina" saaneet, jääden nurkkiin kuljeksimaan.

Jos on hyväsydäminen ihminen ja kaikkein tärkein on se koira, vaikka sitten sekarotuinen kylänraitilta löydetty silmäpuoli niin toki sitä on vaikea käsittää että perheenjäseniä "kylmästi" laitetaan eteenpäin. Mutta omalta kohdaltani voin sanoa että kasvattajana tarkkaan katson minne meiltä lähtee luovutusikäinen pentu, vielä tarkempaan katson minne meiltä lähtee perheenjäsen. Huonoa koiraa me emme edes laittaisi eteenpäin vaan sitten tehtäisiin vielä isompi päätös...

Kerran suomalaisessa kodissa luovuttiin iho-ongelmien vuoksi koirasta, perheenjäsenestä siis "julmasti" luovuttiin. Koirasta tuli kaksoisvalio ja Ajovoittaja, astui useita narttuja. Ei olisi ehkä näihin näyttöihin ensimmäisessä kodissa päässyt?

Edellinen beagle joka meiltä lähti sai vain yhden kyselyn, tuohon kotiin koira myös lähti ja uusi omistaja poikansa kanssa vaikuttavat todella tyytyväisiltä. Alusta asti tarkkaan pidin julkisena tietona MIKSI koira lähtee eteenpäin ja väitän että juuri siksi vältyin turhilta kyselijöiltä ja koira löysi kerralla mahtavan paikan. Näitä ei varmaan tarvisi spekuloida jos ilmoitukset olisivat informatiivisempia. Koirahan ei hirveästi mieti mitä faktoja siitä kerrotaan.... Sitten meidän muiden ei tarvitsisi ihmetellä.
KeijoN
Viestit: 770
Liittynyt: Ti 04.10.2005 11:57
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja KeijoN »

Juuri näinkin kuten nim. corner mainitsi.
Se on mielestäni jokaisen henkilökohtainen kysymys ja luultavasti isännät on ajatellu näin, että innokas metsäkoira ei jää tarhaan huutamaan kun nuorempaa viedään tulevana kautena metsään. Tietenkin isännän kuntokin pitää aina huomioida.

Kysiseisten henkilöidenn kanssa meillä on aina asiat mennyt mutkattomasti, eikä mitään kitkaa ole ollut, että sitä on turha kenenkään epäillä.
.
Olen itsekkin nuoruudessa myynyt / antanut 3-vuotiaan nartun, mutta tiesin että se meni todella hyvään paikkaan. (maasudulle )
Syy oli, että en saanu metässä koiraa kiinni, kuin silloin vaan kun HÄN itse sen halusi.
Miten sellaisesta rupeat metsä/koekoiraa tekemään, voipi olla on pitkiä päiviä.

Ikäänäni en ole koiraa lyönyt, enkä ole kovin pajoo ääntänikään korottanut niitä opettaessa, jotenka olen saanut ne muutenkin tottelemaan.

Koiran saaja sanoi, että meillä koira saa olla aina vapaana kesät ja talvet, niitä ei väkisin kiinni yritetä, joka sopii hyvin luonnevikaiselle ja aralle koiralle, josta laki ei saata kylläkään kovin paljoo tykätä.

Kettu tosin hukutti heti ensimmäisenä syksynä koiran jäihin.
Vastaa Viestiin