KADONNUT kaksivärinen beagle, Pori

Aiheet jotka eivät sovi muiden katekorioiden alle.

Valvojat: Titi Rolin, ansa

Vastaa Viestiin
Hirmu
Viestit: 243
Liittynyt: Pe 13.01.2006 20:15
Paikkakunta: Pori
Viesti:

KADONNUT kaksivärinen beagle, Pori

Viesti Kirjoittaja Hirmu »

Kaksivärinen beagle uros lähtenyt 15.4 aamulla n. 06 kotipihasta (Viasvesi, Pori) ilmeisesti riistan perään.

Mahdolliset havainnot numeroon 044-5235566

Huom! Älä huuda tai yritä ottaa koiraa kiinni, älä edes nouse autosta vaan Ilmoita havainnosta mahdollisimman pian!


Viimeisin havainto: 24.4 Luvia, keskusta n. Klo 11:30




Linkki ilmoitukseen, jossa on myös kuva.
https://www.facebook.com/virpi.vaistoma ... nref=story
Hirmu
Viestit: 243
Liittynyt: Pe 13.01.2006 20:15
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hirmu »

Hemi on saatu tänään kiinni!
Sinttura & Junttura
Viestit: 770
Liittynyt: To 22.09.2005 8:45
Paikkakunta: Haapajärvi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sinttura & Junttura »

=D> =D> =D> =D>

Hieno homma!!! Kauan ehti olla karkuteillä. Toivottavasti kunnossa.
Tärkeintä ei ole se, mitä tietää, vaan se mikä juolahtaa päähän juuri oikealla hetkellä.
Hirmu
Viestit: 243
Liittynyt: Pe 13.01.2006 20:15
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hirmu »

Melkoisen reissun kyllä teki.
Olosuhteisiin nähden ok kunnossa. Paino tippunut n. 30%, väsyttää, paikat jumittaa ja nälkäkin on.
Käymme tänään vielä eläinlääkärillä tarkistuttamassa koiran läpikotaisin.
KeijoN
Viestit: 770
Liittynyt: Ti 04.10.2005 11:57
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja KeijoN »

Virpin koiran katoamisen ja onnellisen löytymisen luettuani tuli voimakkaasti mieleeni oman koirani katoaminen ( EK 1266 ) joskus -90 luvun loppupuoliskolla.
Minun koirani oli kateissa pari päivää kauemmin kuin Virpin koira, mutta voin ihan hyvin arvailla minkä jälkensä kymmenenkin päivää koiraan jättää.
Minun Arskalla oli kova into ajaa myös kettua, mutta kokeissa oli aina niin hyvä tuuri ettei ketun jälet ensimmäiseksi eteen sattunut.
Metällä ollessani kävi kuitenkin niin huono säkä, että ketun jälet noin sentin lumessa "löytyi".
Mä tunsin heti koiran äänestä kun se varmoin ottein huuti kuin palosireeni, että kettuhan se siellä.
Tutkaa en silloin vielä omistanut, mutta ennenkuin autoon kerkesin, oli ajo jo kuulumattomissa.
Vaikka minä pensaa kulutin se loppupäivän, en ajoa enää kuullut.
Kyllä siellä oli kaikki asiantuntijat jotka vaan kynnelle kykeni koiraa oli etsimässä, mutta ei yöllisestä noin sentin sataneesta lumesta huolimattaa jälkiä löytynyt, kun kettu kilometrikaupalla tietä käytti
Kyllä siinä yöunetkin jäi vähiin kun minä noin viisi vuorokautta koiraa yhtäjäksoiseti etin.
Ikäänkuin vähän helpotti, kun tuli soitto, että kyllä sun koira on pudonnut jäihin, jonka kävin myös itsekkin toteamassa.
Etsintä loppui siihen, kunnes tuli 12pv. katoamisesta soitto, että on nähty huonossa kunnossa oleva Beagle tiellä hortoilemassa, mutta ei anna kiinni.
Velipojan kanssa lähettiin aamulla viiden maissa oletetulle paikalle.
Siinä auton valossa velimies sanoi, nyt meni joku tien yli
Siinä vähäisessä lumessa velipoika sanoi, takaan, että noi on Arskan jälet.
Molemmat mentiin autoon, josta huutelin noin vartin harvakseen, jolloin koira tuli tielle.
Sitä tunnetta ei voi kuin arvailla, mikä sinä hetkenä ainakin minulla oli.
Ihan piti velimiehen antaa autoo ajaa, kyllä siinä niin puolisokissa olin. Että tammonen tapaus.
Hirmu
Viestit: 243
Liittynyt: Pe 13.01.2006 20:15
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hirmu »

Havaintojen perusteella arveltiin tuossa porukalla, että varmaan sellaisen 100-150km on painellut menemään. Ensimmäisen viikon lähinnä umpimetässä ja sel jälkeen rupesi tulemaan havaintoja huikan tiuhemmin ja päiväsaikaankin.

Itse näin kerran ennen löytymispäivää. Nousin autosta ja kutsuin, jolloin koira lähti niin paljon kuin kintuistaan ehti päinvastaiseen suuntaan. Väisteli myös koko karkumatkansa ajan pysähtyviä autoja ja ihmisiä. Yhden mökin terassilla oli nukkunut yön mutta sielläkään ei päästänyt kosketusetäisyydelle.

Löytymispäivänä näin toisen kerran, vajaa 2h ennen kiinnisaamista. Reaktio minuun oli jälleen täysillä toiseen suuntaan, niemen kärkeen.
Pyysin paikalle ison porukan ja verkotettiin niemen kapein kohta. Tarkoituksena oli ajaa Hemi niemenkärjestä verkkoihin/ihmisketjuun. Verkkoja ei kuitenkaan lopulta tarvittu. Hemi tuli aivan niemenkärjessä itse (takaapäin, rakennuksen alta(?)) toisen beagleni luo ja siitä minun syliini. Samalla sekunnilla oli oma itsensä taas.
Vastaa Viestiin